Leppävaaran pohjoisen keskuksen kehityshanke otti helmikuun alussa ison loikan eteenpäin kun Espoo myönsi YIT:lle suunnitteluvarauksen alueelle. Yhdessä Suomen suurimmista kaupunkikehityshankkeista investointien yhteissumma voi nousta jopa miljardiin euroon.
Hankkeessa rakennetaan käytännössä koko radan pohjoispuoli uusiksi Läkkitorilta Gransinmäkeen. Rakentaminen ulottuu myös radan ja Turuntien päälle, mikä yhdistää aiemmin kahtia jakautuneen keskustan.
- Alueelle tulee noin 2 000 uutta asukasta ja runsaasti uusia työpaikkoja.
- Leppävaaran keskustan pohjois- ja eteläpuoli yhdistetään radan ja Turuntien ylittävillä rakennuksilla.
- Hanke perustuu Walk around -nimiseen ehdotukseen, joka voitti Espoon järjestämän ideakilpailun.
- Suunnitteluvaraus on nyt YIT:llä, mutta myöhemmin mukaan tulee muitakin toimijoita.
Walk Around -suunnitelma oli omastakin mielestäni yksi parhaista, mutta nyt sekä viranhaltijoiden että poliittisten päättäjien on oltava tiukkoina että korkeista kaupunkikuvallisista laatuvaatimuksista pidetään kiinni eikä anneta suunnitelmia vesittyä (ja ankeutua!).
Espoolaisen kaupunkikehityksen tulisi keskittyä tällaisissa merkittävissä keskusta-alueissa neljään pääteemaan: Viihtyisyys, Turvallisuus, Sujuvuus ja Palvelujen toimivuus.
Viihtyisyys: enemmän elämää, vähemmän tyhjiä betoniaukioita
Kaupunki ei saa olla pelkkää läpikulkua – tarvitaan yhteistä tilaa, jossa ihmiset haluavat pysähtyä, tavata tuttuja ja viettää aikaa. Miten tämä tehdään?
- Kävelykeskustan risteysalueille istuinryhmiä ja Läkkitorille takaisin esiintymislava – enemmän elämää, vähemmän kiirettä.
- Viherlaatikot, minipuistot ja vesiaiheet – kaupunki voi olla vihreä ja kaunis myös tiiviisti rakennetulla alueella.
- Asukastaide ja katuesiintymiset – ei steriiliä kaupunkia, vaan tilaa luovuudelle ja yhteisöllisyydelle.
- Arkkitehtuuri, joka kunnioittaa alueen historiaa – ei vain massiivisia betonikolosseja, vaan inhimillistä mittakaavaa.
Leppävaarasta voi tulla kaupunkikulttuurin ja yhteisöllisyyden keskus, jos annamme sille mahdollisuuden. Markkinat ja Raittikarnevaalit ansaitsevat seurakseen muitakin tapahtumia!
Turvallisuus: valoisuutta, väljyyttä ja läsnäoloa
Kaupunki ei saa olla paikka, jossa ihmiset pelkäävät pimeitä kujia tai välttelevät tiettyjä alueita. Tarvitaan avoimuutta, valoisuutta ja ennen kaikkea ihmisiä.
- Valoisat ja avoimet tilat – ei sokkeloisia pimeitä nurkkia, vaan läpinäkyviä rakenteita, suuria ikkunoita ja ja riittävä valaistus vähentämään turvattomuutta.
- Väljät kulkuväylät – ahdas ja sokkeloinen kaupunki tuntuu turvattomalta, leveämmät jalkakäytävät ja pyörätiet helpottavat liikkumista.
- Elämää ympäri vuorokauden – kun alueella on jatkuvasti ihmisiä, se ei jää tyhjilleen ja turvattomaksi iltaisin.
- Positiivinen vartiointi – lähipoliisien, yksityisten vartioiden sekä kaupunkioppaiden näkyvyys luovat turvallisuuden tunnetta.
Meidän ei tarvitse hyväksyä, että kaupunki tuntuu turvattomalta. Rakennetaan ympäristö, jossa jokainen voi liikkua vapaasti ja huoletta!
Sujuvuus: ei turhaa säätöä liikkumisessa
Liikkumisen pitää olla vaivatonta. Pohjois-Leppävaara on nyt jo vilkas liikenteen solmukohta, ja sujuvuudesta täytyy pitää huolta.
- Pysäkit lähekkäin ja aikataulut synkronissa – joukkoliikenne sujuvaksi niin, ettei tarvitse odotella turhaan.
- Suorat reitit kävelijöille ja pyöräilijöille – ei mutkittelua tai turhia kiertoteitä, vaan selkeitä ja nopeita reittejä.
- Liityntäpysäköinti helpoksi ja edulliseksi – jotta autoilijatkin voivat siirtyä vaivattomasti julkisiin.
- Ruuhkien purku varauloskäytävillä – kun liikenne seisoo, vaihtoehtoiset reitit voivat pelastaa tilanteen.
Sujuvuus tarkoittaa sitä, ettei arjessa kulu turhaa aikaa odotteluun tai kiertoteihin. Se on tehokkuutta, joka säästää hermoja ja tekee elämästä helpompaa.
Palvelujen toimivuus: arki sujuvaksi ilman ylimääräistä vaivaa
Hyvä kaupunki tarjoaa palvelut lähellä ja helposti. Pohjois-Leppävaara voi olla esimerkki siitä, miten palvelut suunnitellaan aidosti käyttäjien tarpeita ajatellen.
- Kohtuuhintaisia liiketiloja pienyrittäjille – enemmän kivijalkaliikkeitä, vähemmän tyhjiä tiloja.
- Lyhytaikaisesti vuokrattavia myyntipaikkoja – pop-up-myymälät ja kausimyynti elävöittävät aluetta.
- Ravintolat ja kahvilat päivisin ja iltaisin – kaupunginosan ei tarvitse hiljentyä toimistoaikojen ulkopuolella.
- Palvelut matkailijoille ja liikematkustajille – hyvät yhteydet Selloon ja monipuolinen ravintolatarjonta tekevät alueesta houkuttelevamman myös vierailijoille.
Kaupunki ei ole vain asuntojen ja toimistojen kokoelma – se on paikka, jossa ihmiset elävät. Siksi palvelujen pitää olla helppoja ja saavutettavia kaikille.
Varmistetaan yhdessä, että Pohjois-Leppävaaran kehitys viedään kunnialla maaliin
Pohjois-Leppävaara on tuhansien ja tuhansien ihmisten koti ja monien muiden päivittäinen kulkureitti. Kun panostamme viihtyisyyteen, turvallisuuteen, sujuvuuteen ja palveluihin, rakennamme parempaa arkea kaikille.
Kaupungin viranhaltijoiden, kaupunkisuunnittelijoiden, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden sekä Leppävaara-seuran ja muiden aktiivisten asukastoimijoiden yhteistyö on jatkossakin hyvä pohja sille, että alueesta tulee elinvoimaisin ja elävin keskusta-alue Espoossa.
