Tuleva kaupunginvaltuusto pääsee vaikuttamaan uuteen Espoo-tarinaan
Uusi kaupunginjohtaja Kai Mykkänen on tiiminsä kanssa aloittanut uuden strategian työstämisen, ja sen ensimmäiset versiot tulevat luultavasti vuoden 2025 syksyllä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäviksi.
Tietämättä vielä mitä kaikkea tulevaan Espoo-tarinaan (tai toivottavasti ihan sanoituksenkin puolesta Espoon strategiaan) kuuluu, jokaisen valtuutetun tulisi ymmärtää ne muutosvoimat, jotka visioon ja strategiaan vaikuttavat, kuten maailmantilanne ja geopoliittinen murros, hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kuntien rooliin, syntyvyyden ja väestörakenteen muutokset sekä kansainvälisyys ja muuttoliike. Unohtaa ei sovi myöskään teknologian kehittymisen ja digitalisaation sekä urbanisaation ja kestävän kehityksen merkitystä.
Visioehdotus: Espoo on Suomen johtava kasvukaupunki 2035
Mielestäni Espoolla on edellytykset olla monella mittarilla Suomen paras kasvukaupunki. Espoon tavoiteprofiili voi olla esimerkiksi:
• Ihmisen kokoinen ja näköinen kaupunki, jonka kehitystä asukkaat johtavat
• Lapsiperheiden suosima turvallinen ja viihtyisä kasvuympäristö
• Kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukaupunki niin ihmisille kuin yrityksille
• Älykäs, kestävä ja kehittyvä huippuosaajien ja ekosysteemien hubi
Strategian painopistealueet
Tarkastelen tässä blogissa mahdollista Espoo-strategiaa kuudesta näkökulmasta: 1. Koulutus, nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen; 2. Viihtyisä kaupunki ja sujuva liikenne; 3. Vahva talous ja yrittäjyyden edellytykset; 4. Monikulttuurisuus ja kotouttaminen; 5. Ympäristö ja ilmasto ; 6. Kulttuuri, liikunta ja yhteisöllisyys.
Oma Espoo 2035 -visioluonnokseni yhdistää elinvoiman kannalta taloudellisen kasvun, laadukkaat palvelut, reilun kilpailun ja ympäristövastuun. Kantavina teemoina ovat uudistuminen, ennakoivuus ja ihmisläheisyys. Espoossa jokaisella asukkaalla on mahdollisuus hyvään arkeen ja osallisuuteen.
Vision saavuttamiseksi tulee asettaa selkeästi mitattavia strategisia tavoitteita, esimerkiksi siten että Espoossa on vuonna 2035 kasvukaupunkien vertailussa:
1. Vähiten syrjäytyneitä nuoria
2. Eniten perustettavia yrityksiä
3. Paras työllisyysaste
4. Suosituin kotikaupunki lapsiperheille
Lisäksi Espoo tulisi olla vähintään kakkossijalla houkuttelevuudessa kansainvälisten yritysten ja huippuosaajien sijoittumispaikkana.
Huom: Tässä blogissa on vain osa vision toteuttamiseen tarvittavista toimista. Käsiteltävät asiat keskittyvät osin teemoihin, jotka nousivat esiin kuntavaalien 2025 vaalikoneissa (YLE, Sanoma, Länsiväylä) eivätkä siksi ole ajankohtaisuudestaan huolimatta välttämättä tärkeimpiä osa-alueita omissa kategorioissaan.
1. KOULUTUS, NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN
Kun kunta ei enää tuota sosiaali- ja terveyspalveluja itse, ennaltaehkäisevät panostukset kuten nuorten tukeminen, harrastusmahdollisuudet ja yhteisötoiminta korostuvat entisestään. Asukkaiden osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, joten on tärkeää kehittää uusia osallistumisen tapoja etenkin nuorille ja monikielisille asukkaille. Kulttuurin ja taiteen rooli hyvinvoinnin ja identiteetin rakentamisessa on merkittävä, ja siksi lasten ja nuorten kulttuuriin kohdistuvat panostukset ovat erityisen tärkeitä.
Kouluissa on todennäköisesti jatkossakin tarve suosia suurempia yksiköitä, jotta laadukas ja monipuolinen opetus voidaan turvata ja jotta oppilaille olisi tarjolla laajempi valikoima kieliä, erityisopetusta sekä harrastustoimintaa. Ryhmäkokoihin on määriteltävä selkeä yläraja, sillä pienet ryhmät tukevat oppimista, työrauhaa ja opettajien jaksamista.
Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien riittävä määrä on varmistettava, ja inkluusiota voidaan jatkaa vain, jos se saa tarvitsemansa resurssit. Joustavampi malli mahdollistaa myös pienryhmien tai erityisluokkien käytön, kun oppilaan tilanne sitä vaatii.
Varhaiskasvatuksen merkitys kasvaa, koska laadukas ja ammattimainen päivähoito vahvistaa lasten oppimisvalmiuksia sekä helpottaa perheiden arkea. Palkankorotukset eivät kuitenkaan yksin riitä houkuttelemaan henkilöstöä, vaan tarvitaan parempia työoloja ja pienempiä ryhmiä, jotta varhaiskasvatuksesta saadaan entistä vaikuttavampaa.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy vaatii varhaista puuttumista ja monialaista yhteistyötä koulujen, nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen kesken. Mielenterveyspalveluihin on päästävä nopeammin, esimerkiksi matalan kynnyksen tukien ja lyhytterapian avulla. Espoossa on kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä riskien tunnistamisessa, mikä voi tehostaa ongelmien ennaltaehkäisyä.
Työelämään kiinnittyminen helpottuu, kun käytössä on oppisopimusmahdollisuuksia, yritysyhteistyötä toisella asteella ja mentorointia selkeine urapolkumalleineen. Jalkautuva nuorisotyö ostoskeskuksissa, kaduilla ja jopa kotiin vietävinä palveluina tavoittaa nekin nuoret, jotka jäävät muuten tukiverkkojen ulkopuolelle.
Liikunta-, kulttuuri- ja muut harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä, mikä vähentää syrjäytymisen riskiä. Taide- ja kulttuurikasvatus tukevat luovuutta ja empatiaa, joten ne ovat yhtä tärkeitä kuin vaikkapa kielet ja matematiikka. Myös vapaaehtoisten ja vanhempien panos on korvaamaton, oli kyse sitten urheiluseuroista, kirjastojen kerhoista tai nuorisotiloista. Yhdessä tekeminen kannustaa nuoria ja tukee heidän kasvuaan.
2. VIIHTYISÄ KAUPUNKI JA SUJUVA LIIKENNE
Tiivistä rakentamista tarvitaan vastaamaan kasvavaan asuntotarpeeseen, mutta luontoalueet on säilytettävä virkistys- ja monimuotoisuusarvoineen. Rakentaminen tulisi ensisijaisesti suunnata täydennysrakentamiseen ja olemassa oleville kaava-alueille, jotta viheralueita ei menetetä turhaan. Asuntotarjonnan on oltava monipuolista, sillä osa asukkaista arvostaa pientaloja rauhallisemmilla alueilla ja toiset taas korkeampaa rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.
Omistusoikeutta on kunnioitettava, joten maata tulisi hankkia ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla eikä pakkolunastuksilla. Suurissa kaupunkikehityshankkeissa, kuten Pohjois-Leppävaaran uudistuksessa, on tärkeää noudattaa neljää keskeistä kriteeriä: viihtyisyys, turvallisuus, sujuvuus ja palveluiden toimivuus. Viihtyisyys rakentuu kävelykeskustoista, viherrakentamisesta, kohtaamispaikoista sekä esimerkiksi katutaiteesta ja pop-up-tapahtumista. Turvallisuutta voidaan parantaa avoimilla ja valoisilla tiloilla, riittävällä valaistuksella ja “positiivisella vartioinnilla”, jossa yhteistyö poliisin, vartijoiden ja kaupunkioppaiden kanssa luo turvallisen ilmapiirin.
Sujuvuus syntyy selkeistä reiteistä jalankulkijoille ja pyöräilijöille, tehokkaasta liityntäliikenteestä sekä toimivista vaihtoyhteyksistä. Palveluiden toimivuus puolestaan tarkoittaa kohtuuhintaisia liiketiloja pienyrittäjille, monipuolista ravintola- ja kulttuuritarjontaa sekä viihtyisiä kaupunkitiloja.
Kaupunkikeskuksissa pysäköinti voi joissain tapauksissa olla maksullista, mutta sitä ei pidä laajentaa turhaan. Kunnan on myös varmistettava, että metron ja junien varrelle on toimivat liityntäyhteydet, jotta asukkaiden arki ei hankaloidu bussi- ja reittileikkauksilla. Yritysten toimitiloihin ja asumiseen investoimista vauhdittavia pikaraitioteitä tulisi rakentaa jatkuvasti lisää.
3. VAHVA TALOUS JA YRITTÄJYYDEN EDELLYTYKSET
Talous pysyy tasapainossa mieluummin menoleikkauksilla ja toiminnan tehostamisella kuin veroja korottamalla. Espoon suurimpia vahvuuksia on maltillinen verotus, jota tukee kasvava yritystoiminta ja hyvä työllisyys. Kiinteistöveroa tulisi nostaa harkiten, sillä se saattaa heikentää kaupungin vetovoimaa.
Julkisten menojen kohdentaminen fiksusti on olennaista, ja kunnan on syytä hyödyntää yksityisiä palveluntarjoajia esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai sote-palveluissa silloin, kun se tehostaa toimintaa ja parantaa laatua. Kilpailutuksissa reilu kilpailu on ensiarvoisen tärkeää – kunta ei saa suosia omia yhtiöitään pelkästään omistussuhteen perusteella.
Yrittäjyys ja elinvoima vahvistuvat, kun kaupungin päätöksenteossa huomioidaan yritysvaikutukset ja kaavoitusta kevennetään. Toimivat yrityspalvelut kattavat koko yrityksen elinkaaren perustamisesta kasvuun, kansainvälistymiseen ja jopa omistajanvaihdoksiin asti.
Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelman hengessä on myös syytä aloittaa yrittäjyyskasvatus jo varhaiskasvatuksesta, tuoda yrittäjäkummit kouluihin ja lisätä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Elinkeinorakenteen on hyvä olla monipuolinen, joten niin pk-yritykset, startupit kuin isommatkin toimijat ovat tervetulleita, kunhan ympäristöarvot otetaan huomioon.
4. MONIKULTTUURISUUS JA KOTOUTTAMINEN
Maahanmuuttajien houkuttelu on tarpeen, sillä Espoo tarvitsee kansainvälisiä osaajia teknologiayrityksiin ja kasvaviin startupeihin. Työllistyvät maahanmuuttajat vahvistavat samalla kunnan veropohjaa ja elinvoimaa. Kotouttamispalveluihin täytyy panostaa enemmän, sillä laadukas ja tehokas kotouttaminen ehkäisee syrjäytymistä ja nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.
Kielitaidon ja työnhaun sujuva tukeminen on paras keino edistää maahanmuuttajien itsenäistä elämää ja integroitumista. Englannin laajempi hyödyntäminen kuntapalveluissa ja kouluissa on järkevää, jotta ulkomaalaistaustaiset asukkaat pääsevät mukaan yhteiskuntaan. Suomen kielen riittävä oppiminen on silti säilytettävä ensisijaisena tavoitteena kaikille, jotka haluavat jäädä maahan pysyvästi.
5. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO
Espoon hiilineutraaliustavoite vuodelle 2030 on kunnianhimoinen, mutta sen toteuttaminen on vielä toistaiseksi realistinen. Jos tavoitteen saavuttaminen osoittautuu liian raskaaksi, aikataulua voidaan sovittaa valtakunnalliseen vuoteen 2035. Kestävä kehitys etenee tehokkaimmin, kun panostetaan puhtaisiin energiaratkaisuihin ja hyödynnetään uutta teknologiaa päästöjen vähentämisessä.
Tuulivoima ja muut uusiutuvat energiat ovat tervetulleita, kunhan ne suunnitellaan järkevästi huomioiden maisema, melu ja luonnon monimuotoisuus. Kunnan on perusteltua hyötyä tuulivoimasta kiinteistöveron muodossa, sillä maa-alueiden luovuttaminen energian tuotantoon on merkittävä päätös.
Lähimetsien suojelu on kuitenkin arvokasta, joten avohakkuita kunnan omistamilla alueilla tulee välttää ja suosia jatkuvapeitteistä metsänhoitoa. Rakentamista ja luonnon säilyttämistä ei pidä asettaa vastakkain, mutta ensisijaisesti uutta rakennetaan jo kaavoitetuille tai täydennysrakentamiseen soveltuville alueille.
6. KULTTUURI, LIIKUNTA JA YHTEISÖLLISYYS
Kulttuurin rahoitusta ei ole syytä paikata automaattisesti, jos valtio leikkaa teattereiden tai muiden vastaavien toimijoiden tukia. On kuitenkin muistettava, että kulttuuri lisää kaupunkien vetovoimaa ja luo hyvinvointia, joten omaehtoisia rahoituslähteitä (lipputuloja, sponsorointia ja muita kumppanuuksia) on hyvä kehittää.
Itsepalvelukirjastot voivat olla toimiva tapa pidentää aukioloaikoja ja säästää kustannuksissa, mutta osaava henkilökunta on välttämätöntä kirjastojen yhteisöllisen ja sivistävän roolin säilyttämiseksi.
Lasten ja nuorten kulttuuriin panostaminen on erityisen tärkeää, sillä taideharrastukset vahvistavat luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmat ja KULPS-ohjelma auttavat tuomaan taide- ja kulttuurielämyksiä jokaisen ulottuville. Koulutiloja voitaisiin hyödyntää entistä laajemmin myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta harrastusmahdollisuudet tavoittaisivat kaikki nuoret.
Yhteisöllisyyden rakentamisessa tapahtumilla on keskeinen rooli, ja monipuolinen tarjonta yhdistää eri taustoista tulevia asukkaita. Nuorten harrastusten onkin oltava mahdollisimman saavutettavia, jotta jokainen voi löytää oman juttunsa urheilun, taiteen, teknologian tai kulttuurin parista.
YHTEENVETO
Taloudellisesti kestävä kaupunki
Talouden tasapaino on kaupungin elinvoiman peruspilari. Matala veroprosentti kannustaa työntekoon ja yrittämiseen, mikä vahvistaa sekä kaupungin veropohjaa että houkuttelevuutta uusille asukkaille. Kun verotus on maltillinen, yritykset kokevat toimintaympäristön suotuisaksi ja investointihalukkuus kasvaa. Pelkkä matala veroprosentti ei kuitenkaan riitä, sillä kaupunki tarvitsee myös tehokkaan hallinnon ja vastuullista taloudenpitoa. Näin varmistetaan, että tärkeät peruspalvelut toimivat laadukkaasti ja että veronmaksajien eurot käytetään järkevästi.
Panostukset koulutukseen, nuorten tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin
Kaupunki, joka painottaa laadukasta opetusta ja tukee nuorten hyvinvointia, saa pitkällä aikavälillä parhaat tulokset. Kun opetukseen (myös erityisopetukseen!), jalkautuvaan nuorisotyöhön ja harrastusmahdollisuuksiin panostetaan, yhä useampi nuori löytää oman polkunsa ja kiinnittyy yhteiskuntaan. Samalla ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään kalliiden korjaavien palveluiden tarvetta. Myös sujuvat työllistymis- ja yrittäjyysmahdollisuudet auttavat nuoria saamaan jalansijaa työelämään, minkä vaikutukset näkyvät myönteisesti koko kaupungin elinvoimassa.
Tasapaino ympäristön ja rakentamisen välillä
Rakentaminen on välttämätöntä kasvavassa kaupungissa, mutta ympäristöarvoja ei saa unohtaa. Tiivis ja järkevä kaupunkirakenne mahdollistaa tehokkaat palvelut ja toimivan joukkoliikenteen, samalla kun arvokkaat virkistys- ja luontoalueet säilyvät kaikkien ilona. Huolellisesti suunniteltu täydennysrakentaminen on paras tapa vastata asuntotarpeeseen uhraamatta elinvoimaista lähiluontoa. Kun kaupunki toimii näin, se säilyy viihtyisänä ja kestävänä myös tuleville sukupolville.
Kansainvälisyys ja kotouttaminen
Espoo hyötyy suunnattomasti kansainvälisistä osaajista, jotka täydentävät alueen huippuosaamista ja antavat uutta virettä elinkeinoelämälle. Samalla toimiva kotouttaminen on sijoitus tulevaisuuteen: kun maahanmuuttajat löytävät paikkansa työelämässä ja yhteisöissä, se luo vakautta ja vahvistaa kaupungin taloutta. Tarvitaan siis kielikoulutusta, tehokasta ohjausta ja matalan kynnyksen palveluita, jotta uudet tulijat pääsevät nopeasti mukaan niin työmarkkinoille kuin kaupungin sosiaaliseen elämään.
Laaja kulttuuri- ja harrastustarjonta
Kaupunki vahvistuu, kun sen asukkailla on mahdollisuus kohdata toisiaan ja kokea elämyksiä arjessa. Laadukas lastenkulttuuri, monipuoliset kirjastopalvelut, taidetapahtumat ja runsas liikuntatarjonta luovat yhteisöllisyyden tunnetta ja edistävät turvallisuutta. Kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet eivät kuulu vain valikoidulle joukolle, vaan ne ovat voimavara jokaiselle kaupunkilaiselle iästä tai taustasta riippumatta. Tästä moninaisuudesta nousee koko kaupungin vetovoima, sillä yhteiset kokemukset vahvistavat paikallista identiteettiä ja antavat tilaa luovuudelle.
