Olen Espoon Yrittäjien jäsen, ja ylpeä sellainen. Suomen Yrittäjät ry on aidosti myös yksin- ja mikroyrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asialla. Toivottavasti järjestö saa tulevaisuudessa yhä enemmän vaikutusmahdollisuuksia, jotta Suomi avautuisi entistäkin yritys- ja yrittäjämyönteisemmäksi maaksi.

Suomen Yrittäjät on julkaissut kuntavaaliohjelmansa Ei kuntaa ilman yrityksiä, joka esittää äänestäjille kattavasti ja yksityiskohtaisesti ehdotuksia kuntien elinvoiman kehittämiseen. Alla joitain itselleni merkityksellisimpiä poimintoja ohjelmasta.

Vetovoimaisessa kunnassa on vakaa verotus

Kunnilla – myös Espoolla – menee tällä hetkellä taloudellisesti aika heikosti. Julkinen sektori jatkaa paisumistaan, työllisyys ei kasva ja väki vanhenee. Verojen korottaminen ei ole ratkaisu, koska kansalaisten ja yritysten verorasitus on jo nyt aivan liian korkea. Välittömän verotuksen taso haittaa taloudellista aktiviteettia.

Nopea kaavoitus ja sujuvat lupapalvelut

Espoo on yksi Suomen hitaimmista kaavoittajista. Nopea kaavoitus ja mutkattomasti sujuvat lupapalvelut tekevät kunnasta houkuttelevan paikan investoinneille. Kaavoituksessa ja esimerkiksi liikepaikkoihin liittyvissä ratkaisuissa tulisi kohdella erilaisia (ja eri kokoisia) yrityksiä tasapuolisesti.

Julkiset kilpailutukset myös pienempien yritysten ulottuville

Julkiset kilpailutukset tulisi toteuttaa niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua niihin. Tämän voi toteuttaa pilkkomalla kilpailutukset pienempiin osa-alueisiin. Ja pienemmätkin hankinnat kannattaa kilpailuttaa avoimesti – pienhankinnat ovat merkittäviä tulonlähteitä erityisesti uusille ja pienille yrityksille.

Enemmän aitoa yrittäjyyttä, vähemmän kuntayhtiöitä

Kuntayhtiöt häiritsevät markkinoita ja ovat haittana avoimelle kilpailulle. Kunnan kannattaisi luopua kaikesta sellaisesta liiketoiminnasta jonka voi hoitaa yrittäjien voimin, tehokkaammin ja edullisemmin. Palvelut ja tuotteet tulisi hankkia kilpailutettuina yksityisiltä yrityksiltä.

Yritykset tarjoamaan palveluita kuntalaisille

Monituottajamalli sopii sote-palveluiden lisäksi kaikkiin muihinkin palveluihin. Kun palveluita tarjoaa sekä julkinen sektori, järjestöt kuin yrityksetkin, kysyntä ei ohjaudu vain yhdelle tai muutamalle toimijalle vaan myös uusille tai pienille palveluntarjoajille. Monituottajamalli on kunnan, työntekijöiden sekä yrittäjien etu. Ja asiakkaan, joka pääsee itse päättämään enemmän omista asioistaan.

Miten ajatuksia Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelma herättää sinussa? Jätä kommentti alle tai liity keskusteluun Facebookissa >>

Suomalainen yrittäjyys

• Maamme kasvua rakentaa joka päivä noin 287 000 yritystä (pl. alkutuotanto)
• 1,4 miljoonaa henkeä tekee töitä Suomen yrityksissä ja tuottaa verotuloja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä yli 93 prosentissa on alle kymmenen työntekijää.  2000-luvulla etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat työllistäneet ahkerasti.
• Selvästi yli puolet Suomen yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yli 93 prosenttia kaikista yrityksistä työllistää alle kymmenen henkeä. Vain 0,2 prosenttia on suuryrityksiä, jotka työllistävät yli 250 henkeä.
• Yritysten toimipaikkojen sijainnin kolme kärjessä ovat Uusimaa yli 111 000 toimipaikalla, Varsinais-Suomi 36 500 ja Pirkanmaa 34 200 toimipaikalla. Keskimääräistä tiheämmin toimipaikkoja on Etelä-Pohjanmaalla. Siellä on 89 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku koko maassa on 66. Harvimmassa toimipaikat ovat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
• Tiesitkö, että reilu viidennes yrittäjistä on pienituloisia? Vain viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Yksinyrittäjistä 45 prosentilla on alle 2 000 euron bruttotulot kuukaudessa.
• Yrittäjyyden pohjana on usein vahva sisäinen motivaatio ja intohimo. Yrittäjän suuri sydän näkyy yrityksen koosta riippumatta siitä, miten yrittäjät huolehtivat työntekijöistään ja kohtelevat heitä reilusti.

Lue: Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelma 2021

Artikkelikuva: Suomen Yrittäjät