Tässä artikkelissa on koostettuna kaikki vastaukseni YLE:n vaalikoneeseen. On todella monta asiaa, joissa voisi olla samaa tai eri mieltä, koska lopulliseen mielipiteeseen vaikuttaa niin moni muuttuja. Olen kuitenkin yrittänyt perustella vastaukseni suurimpaan osaan kysymyksistä.
Pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua säästösyistä.
Jokseenkin samaa mieltä
Kuntien täytyy varautua väestörakenteen muutoksiin. Oppilasmäärien laskiessa pienet koulut voivat tulla suhteettoman kalliiksi ylläpitää. On taloudellisesti kestävämpää, että varat kohdennetaan ennemmin opetuksen laatuun kuin seiniin.
Suuremmissa kouluissa voidaan tarjota monipuolisempia oppimisympäristöjä, kuten erityisopetusta, kielivalintoja ja harrastusmahdollisuuksia, joita pienet koulut eivät välttämättä pysty tarjoamaan.
Mutta toisaalta: pienet koulut ovat usein viihtyisämpiä ja jopa turvallisempia kuin isot. Kouluja ei kannata suinpäin lähteä lakkauttamaan.
Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulujen kuudetta luokkaa.
Täysin samaa mieltä
Espoossa ruotsin kielen opiskelu alkaa viimeistään 6. luokalla, mutta oppilailla on mahdollisuus aloittaa se jo aiemmin valitsemalla ruotsi A1- tai A2-kieleksi. Lisäksi ruotsin kielikylpyopetus tarjoaa varhaisen aloituksen päiväkodista lähtien.
Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle.
Täysin samaa mieltä
Oppimisen laatu ja työrauha kärsivät liian suurissa ryhmissä. Pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen, tukevat oppilaiden hyvinvointia ja vähentävät häiriöitä. Lisäksi ne parantavat opettajien jaksamista, mikä heijastuu suoraan opetuksen laatuun.
Kouluissa ja päiväkodeissa pitää vähentää liharuoan tarjoamista.
Jokseenkin samaa mieltä
Kasvisruoan lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa tukee kestävää kehitystä ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Muutokset kannattaa kuitenkin toteuttaa hallitusti, jotta tarjolla on aina maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa kaikille – esimerkiksi Espoossa on jo nyt todella kattavasti myös kasvisruokaa tarjolla.
Kunnan pitää tukea rahallisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitamista kotona.
Jokseenkin eri mieltä
Espoossa perheet saavat jo kotihoidon tukea alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoon, ja lisäksi kaupunki tarjoaa Espoo-lisää nuorimmille lapsille. Nykyiset tuet ovat riittäviä, eikä lisärahoitusta tarvita. Muutenkin kaupungin resursseja voisi suunnata varhaiskasvatuksen kehittämiseen, sillä se tukee lasten oppimista ja perheiden työllistymistä. Kotihoidon tukeminen voi hidastaa naisten työmarkkina-asemaa ja vahvistaa perinteistä sukupuolijakoa.
Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä.
Jokseenkin samaa mieltä
Kristilliset perinteet ovat osa suomalaista kulttuuria ja historiaa. Joulu, pääsiäinen tai vaikkapa suvivirsi sopivat suomalaiseen kouluun. Se ei tarkoita uskonnon harjoittamista, vaan perinteiden kunnioittamista osana suomalaista identiteettiä. Uskonnonvapaus voidaan turvata esimerkiksi tekemällä osallistumisesta vapaaehtoista.
Kuntani pitää houkutella asukkaita vauvarahalla.
Jokseenkin eri mieltä
Espoosta tulee tehdä Suomen houkuttelevin kasvukaupunki myös lapsiperheille panostamalla pitkäjänteisesti hyviin palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, kouluihin ja perheiden hyvinvointiin – ei lyhytnäköisellä kannustimella. Tutkimusten mukaan rahalliset kannustimet (kuten vauvaraha) eivät merkittävästi lisää syntyvyyttä tai vaikuta perheiden muuttoliikkeeseen verrattuna esimerkiksi edullisiin asumiskustannuksiin ja hyviin palveluihin.
Jos kunnan tuloja ja menoja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja leikkaamalla kuin veroja korottamalla.
Jokseenkin samaa mieltä
Espoo on nyt ja tulevaisuudessa houkutteleva kasvukaupunki myös sen takia, että meillä on maltillinen verotus. Veronkorotukset voivat heikentää kunnan vetovoimaa ja nykyisten asukkaiden ostovoimaa. Talouden tasapainottaminen tulisi ensisijaisesti tehdä menojen karsimisen ja toiminnan tehostamisen kautta. On kuitenkin tärkeää, että leikkaukset eivät kohdistu kriittisiin palveluihin.
Pääomatulot on pidettävä kunnallisverotuksen ulkopuolella.
Jokseenkin samaa mieltä
Pääomatulojen pitäminen kunnallisverotuksen ulkopuolella on perusteltua, sillä niitä verotetaan jo valtiotasolla, ja verotuksen ennustettavuus on tärkeää. Jos pääomatulot sisällytettäisiin kunnallisverotukseen, se voisi johtaa päällekkäiseen verotukseen ja tehdä sijoittamisesta ja yrittäjyydestä vähemmän houkuttelevaa.
Kunnan on ostettava ensisijaisesti palveluita omistamiltaan yhtiöiltä.
Täysin eri mieltä
Kunnan tulee kohdella kaikkia palveluntarjoajia tasapuolisesti ja kilpailuttaa palvelut avoimesti. Omien yhtiöiden suosiminen voi vääristää kilpailua ja johtaa tehottomuuteen. Vapaa kilpailu varmistaa parhaan hinta-laatusuhteen, edistää paikallista elinvoimaa ja lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Kuntien pitää osallistua maakuntalentojen rahoittamiseen.
Täysin eri mieltä
Pienten paikkakuntien työttömille riittää, että tukea työnhakuun saa etänä.
Jokseenkin eri mieltä
Yleisesti ottaen kaikkia neuvonta- ja tukipalveluita on hyvä saada etänä mahdollisimman paljon. Ainakin osa tapaamisista tulisi kuitenkin järjestää myös ”livenä” sillä kasvokkain tapahtuva ohjaus voi olla tehokkaampaa ja kannustavampaa.
Kunnan pitää tarvittaessa pakkolunastaa yksityisiä maa-alueita, jotta se saa tonttimaata rakentamiseen.
Jokseenkin eri mieltä
Espoon tulee hankkia tonttimaata vapaaehtoisin kaupoin. Pakkolunastus on äärimmäinen toimi, joka heikentää yksityisen omistusoikeuden suojaa ja voi vaikuttaa kielteisesti investointeihin ja markkinoiden toimintaan. Jos tonttimaa kuitenkin on todella kriittinen resurssi eikä sopimuksia synny, voi pakkolunastus olla viimeinen keino.
Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen.
Jokseenkin eri mieltä
Teatteritoiminta on todella tärkeää, mutta Espoon ei tule automaattisesti paikata valtion tekemiä leikkauksia, koska kaupungin resurssit ovat rajalliset. Teattereiden tulisi pyrkiä monipuolistamaan rahoituspohjaansa esimerkiksi yksityisen rahoituksen ja lipputulojen kautta.
Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista.
Jokseenkin samaa mieltä
Itsepalvelukirjastot tuovat säästöjä ja voivat parantaa palvelujen saatavuutta joustavilla aukioloajoilla. Kaikkia kirjastoja ei kuitenkaan voida jättää itsepalvelun varaan, sillä kirjastoilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja yleisen sivistyksen edistäjänä – niihin tarvitaan osaavaa henkilökuntaa.
Kuntani pitää rahoittaa tapahtumia, jotka lisäävät erilaisten kulttuurien vuorovaikutusta.
Jokseenkin eri mieltä
Kulttuuritapahtumien rahoituksen tulisi perustua ensisijaisesti yksityiseen sektoriin ja järjestöihin. Kunnan varoja tulee kohdentaa peruspalveluihin, ja jos kulttuuria rahoitetaan, sen tulisi olla tasapuolista ja hyödyttää koko yhteisöä. Kaikille yhteiset tapahtumat edistävät aina myös kulttuurien vuorovaikutusta.
Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella.
Jokseenkin eri mieltä
Kaikkia asukkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Espoon tulee edistää yhdenvertaisuutta konkreettisilla toimilla, ei symbolisella liputuksella. Liputuskäytäntöjen tulisi olla mahdollisimman neutraaleja, jottei oteta kantaa yksittäisiin kampanjoihin.
Myös kuntani harvaan asutuilta alueilta pitää päästä palveluiden ääreen julkisella liikenteellä.
Täysin samaa mieltä
Joukkoliikenne on peruspalvelu. Kaikkialta Espoosta on päästävä kouluun, terveyspalveluihin ja työpaikoille. Julkisen liikenteen turvaaminen tukee niin paikallisia yrityksiä kuin kestävää kehitystä.
Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.
Täysin samaa mieltä
Avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja metsien virkistyskäyttöä. Espoossakin tulisi suosia jatkuvapeitteistä metsänhoitoa, joka yhdistää kestävän metsätalouden ja ympäristön suojelun. Metsät ovat arvokasta lähiluontoa, jonka avohakkuut pilaavat pitkäksi aikaa.
Kuntaani pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa ympäristölle.
Jokseenkin eri mieltä
Espoossa tulisi suosia monipuolista yritysrakennetta, mutta ei ympäristön kustannuksella. Jos Espooseen halutaan myös teollisuutta, tulisi panostaa nimenomaan vihreään teollisuuteen, joka luo työpaikkoja ilman merkittäviä ympäristöhaittoja.
Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle.
Jokseenkin eri mieltä
Nämä eivät ole (ainakaan Espoossa) toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Täällä on hyvin tilaa samanaikaisesti rakentaa kymmenille ja kymmenille tuhansille tuleville asukkaille asuntoja ja kuitenkin säilyttää riittävän isoja virkistysalueita.
Kuntani on pyrittävä saavuttamaan hiilineutraalius jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035.
Jokseenkin eri mieltä
Espoon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Jos siihen ei ole realistista päästä ilman isoja kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä, voidaan tavoitetta siirtää valtakunnalliselle tasolle.
Maahanmuuttajat vahvistavat kotikuntani elinvoimaa.
Täysin samaa mieltä
Espoo on Suomen johtava teknologia- ja innovaatiohubi, ja ICT- sekä huippuosaajapula on merkittävä haaste yrityksille. Kansainväliset osaajat ovat aivan välttämättömiä yrityksille, jotta ne voivat kasvaa. Lisäksi korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työpaikat tuovat kunnalle verotuloja ja vahvistavat paikallista taloutta.
Kuntani pitää säästää maahanmuuttajien kotouttamisen palveluista.
Täysin eri mieltä
Kotouttamispalvelut ovat investointi kunnan elinvoimaan. Tehokas kotoutuminen nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, vähentää syrjäytymistä ja tuo pitkällä aikavälillä verotuloja. Säästäminen palveluissa nyt voi tulevaisuudessa aiheuttaa suurempia kustannuksia sosiaalipalveluiden ja toimeentulotuen kautta.
Kuntani pitää kieltäytyä vastaanottamasta kiintiöpakolaisia.
Jokseenkin eri mieltä
Kiintiöpakolaisista saa valtion tuen kotoutumiseen ja he voivat tuoda työvoimaa tekijäpulasta kärsiville aloille. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on vastuullinen tapa auttaa hädässä olevia. Espoon tulisi tässäkin asiassa toimia koko Suomen yleisen linjan mukaisesti.
Espoon päätöksenteossa tulee painottaa aiempaa enemmän liike-elämän tarpeita.
Jokseenkin samaa mieltä
Espoon tulee olla houkuttelevin kasvukaupunki kasvuyrityksille. Espoon menestys perustuu vahvasti yrityssektoriin, ja kaupungin päätöksenteon tulee edistää investointeja, työpaikkojen syntymistä ja verotulojen kasvua. Päätöksenteossa tulee kuitenkin huomioida myös kaikkien asukkaiden hyvinvointi ja ympäristöarvot.
Espoo ei saa taipua Vermon kaavoituksessa, ravirata on säilytettävä ja sen toimintaa kehitettävä.
Jokseenkin samaa mieltä
Suur-Leppävaaran seudulla olisi hyvä olla tapahtumille sopiva paikka, ja Vermossa on valmis infra monenlaisille tapahtumille. Asia ei ole kuitenkaan yksin Espoon päätettävissä. Ravirata sijaitsee Espoon puolella, mutta maa-alueen omistaa Helsingin kaupunki.
Espoon yleiskaava 2060 -luonnoksessa Vermon alue on merkitty palvelukäyttöön, mikä tukee raviradan säilyttämistä ja kehittämistä monitoimiareenaksi. Lopulliset päätökset edellyttävät kuitenkin yhteistyötä Espoon ja Helsingin kaupunkien välillä.
Espoon keskukseen rakennettava Espoolaisten talo tulee toteuttaa persoonallisena ja puurakenteisena, vaikka se maksaisi hieman enemmän.
Jokseenkin eri mieltä
Espoolaisten talon tulee olla ennen kaikkea toimiva, saavutettava ja monikäyttöinen – materiaalivalinta ei ole merkityksellisintä. Tärkeintä on, että rakennus palvelee asukkaita hyvin, on pitkäikäinen ja ekologisesti kestävä ilman ylimääräisiä lisäkuluja.
Espoon on nostettava veroprosenttiaan tulevalla valtuustokaudella edes hieman, jotta kasvavan kaupungin menot saadaan katettua vastuullisesti.
Jokseenkin eri mieltä
Espoon veropohja on vahva ilman korotuksiakin. Espoon tulee ensisijaisesti tehostaa talouttaan ja löytää säästöjä ennen veronkorotuksia.
Espoon tulee pitää tiukasti kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030.
Jokseenkin eri mieltä
Espoon hiilineutraaliustavoite vuodelle 2030 on todella kunnianhimoinen eikä nykyinen tahti välttämättä riitä sen saavuttamiseen. Kaupunki ei voi yksin vaikuttaa kaikkiin päästölähteisiin. Espoo ei voi yksin ratkaista kaikkia päästöhaasteita, ja tavoitteen jääräpäinen toteuttaminen voi johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin. Edistetään ympäristötavoitteita joustavasti ilman että kaupungin elinvoima kärsii.