Alla on kaikki löydät vastauksesi Sanoman vaalikoneeseen maaliskuussa 2025.
- Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.
Jokseenkin samaa mieltä
Opetushallitus suosittelee puhelimen häiritsevän käytön rajoittamista kouluissa ja oppilaitoksissa myös välitunneilla, ja olen aika samoilla linjoilla – varsinkin mitä nuoremmista lapsista on kyse. - Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Jokseenkin eri mieltä
Palkka on toki yksi vetovoimatekijä, mutta varhaiskasvatuksen työvoimapulaa ei ratkaista pelkillä palkankorotuksilla. Työolojen parantaminen, ryhmäkokojen hallinta ja urapolkujen kehittäminen ovat vähintään yhtä tärkeitä keinoja houkutella alan osaajia Espooseen. Pulaa on myös monista muista työntekijöistä, joten jatkuvaan palkkakilpailuun ei ole mahdollisuutta. - Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Jokseenkin eri mieltä
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia tarvitaan, mutta rahoitus on löydettävä muualta kuin veronkorotuksilla. Kunnan taloutta on tehostettava, hallintoa kevennettävä ja resurssit kohdennettava paremmin – palveluiden laatu ei saa olla kiinni verokiilan kasvattamisesta. - Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
Ei samaa eikä eri mieltä
Teatteri- ja orkesteritoiminta on todella tärkeää, mutta Espoon resurssit ovat rajalliset. En kuitenkaan ajattele, että kulttuurista olisi suurta tarvetta leikata. Samanaikaisesti teattereiden ja orkestereiden tulisi pyrkiä monipuolistamaan rahoituspohjaansa esimerkiksi yksityisen rahoituksen ja lipputulojen kautta. - Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Jokseenkin eri mieltä
Itsepalvelukirjastot tuovat säästöjä ja voivat parantaa palvelujen saatavuutta joustavilla aukioloajoilla. Kaikkia kirjastoja ei kuitenkaan voida jättää itsepalvelun varaan, sillä kirjastoilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja yleisen sivistyksen edistäjänä – niihin tarvitaan osaavaa henkilökuntaa. - Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Täysin samaa mieltä
Espoo voi olla Suomen suosituin kasvukunta – meillä on suurin vetovoima yrityksille, laajin työperäinen kaupunkiinmuutto sekä paras asukastyytyväisyys suuria kaupunkeja vertaillessa. Yksi vision mahdollistajista on se, että kuntaveroa lasketaan, ei nosteta. Kaupungin palvelut varmistetaan kokonaisverokertymää kasvattamalla (enemmän yrityksiä ja enemmän työtä tekeviä asukkaita), ei suinkaan verokiilaa kasvattamalla. - Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.
Jokseenkin samaa mieltä
Espoossa tulisi suosia monipuolista yritysrakennetta, mutta ei ympäristön kustannuksella. Jos Espooseen halutaan myös teollisuutta, tulisi panostaa nimenomaan vihreään teollisuuteen, joka luo työpaikkoja ilman merkittäviä ympäristöhaittoja. - Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.
Täysin samaa mieltä
Segregaation ehkäisy on tärkeää niin yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden kuin turvallisuuden ja elinvoimankin kannalta. Monipuolinen asuntopolitiikka, koulujen eriytymisen torjuminen ja alueiden tasapuolinen kehittäminen takaavat, että Espoo pysyy houkuttelevana kaikille asukkaille. - Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.
Jokseenkin samaa mieltä
Espoossa ei ole riskiä väestön vähenemisestä, joten se ei ole peruste muuttovoitolle ulkomailta. Sen sijaan Suomen johtavana teknologia- ja innovaatiohubina ICT- sekä huippuosaajapula on merkittävä haaste yrityksille. Kansainväliset osaajat ovat aivan välttämättömiä yrityksille, jotta ne voivat kasvaa. Lisäksi korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työpaikat tuovat kunnalle verotuloja ja vahvistavat paikallista taloutta. - Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.
Jokseenkin eri mieltä
Asuntotuotantoa tarvitaan, mutta ensisijaisesti jo kaavoitetuille ja täydennysrakentamiseen sopiville alueille. Luontoalueet ovat asukkaille arvokkaita virkistyskohteita ja ekologisesti tärkeitä. - Espoon pitäisi painottaa pientalorakentamista korkean ja tiiviin rakentamisen sijaan.
Ei samaa eikä eri mieltä
Asuntotarjonnan on vastattava monipuolisesti kysyntään – tiivis rakentaminen on välttämätöntä joukkoliikennevyöhykkeillä, mutta pientaloillekin on oltava tilaa. Kaavoituksen tulee olla tasapainoista, jotta Espoo säilyy sekä elinvoimaisena että viihtyisänä. - Pysäköinnin on oltava maksutonta Espoossa
Jokseenkin eri mieltä
Maksullista pysäköintiä on tehty monessa paikassa vääriin oletuksiin perustuen, ja siksi se aiheuttaa turhia vaikeuksia niin paikallisille asukkaille kuin pienyrittäjillekin. Maksullinen pysäköinti on perusteltua kuitenkin sellaisissa paikoissa, missä paikkojen riittävää kiertoa ei pystytä varmistamaan normaalilla aikarajoitteisella pysäköinnillä. - Espoon bussiliikennettä on karsittu liikaa metron takia
Ei samaa eikä eri mieltä
Metron laajentuminen on muuttanut Espoon joukkoliikennettä, ja monilla alueilla bussiliikennettä on vähennetty liityntäyhteyksien takia. Tämä on sujuvoittanut osan matkustajien reittejä, mutta joillekin se on tarkoittanut pidempiä matka-aikoja ja vaihtojen lisääntymistä. - Espoo on velkainen kaupunki, ja siksi menoja pitäisi karsia
Jokseenkin samaa mieltä
Talouden tasapainottaminen vaatii (edelleen) menokuria. Karsiminen on kuitenkin tehtävä harkiten ja olennaiset on turvattava. Tehostamalla hallintoa, priorisoimalla investointeja ja hyödyntämällä kumppanuuksia voidaan vähentää velkaantumista ilman, että asukkaille aiheutuu kohtuuttomia haittoja. - Kunnan tulee rajoittaa yksityisten palveluntarjoajien osuutta varhaiskasvatuksessa.
Täysin eri mieltä
Kunnan tehtävä ei ole rajoittaa yritysten toimintaa. Yksityiset palveluntarjoajat täydentävät Espoon varhaiskasvatusta ja tarjoavat perheille valinnanvapautta. Varmistetaan laadunvalvonta ja kohtuulliset kustannukset, mutta rajoittamisen sijaan keskitytään siihen, että palvelut ovat monipuolisia ja kaikkien saatavilla. - Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Jokseenkin eri mieltä
Veronkorotukset voivat heikentää Espoon vetovoimaa ja vähentää työnteon kannustimia. Ennen veroäyrin nostamista on katsottava, voidaanko palveluja tehostaa, hallintoa keventää ja menoja kohdentaa paremmin. Kaupungin palvelut varmistetaan kokonaisverokertymää kasvattamalla (enemmän yrityksiä ja enemmän työtä tekeviä asukkaita), ei suinkaan verokiilaa kasvattamalla. - Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Jokseenkin samaa mieltä
Tuloerot kannustavat yritteliäisyyteen, innovaatioihin ja ahkeruuteen, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus edetä omalla työllään ja osaamisellaan. - Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Täysin eri mieltä
Julkisen vallan tehtävänä on varmistaa reilut pelisäännöt ja terve kilpailu – markkinoiden liiallinen ohjailu johtaa tehottomuuteen ja kannustinloukkuihin (ja vääristyneeseen kilpailuun). Reiluus syntyy mahdollisuuksien tasa-arvosta, ei ylisääntelystä. - Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Jokseenkin samaa mieltä
Sosiaaliturvan on tuettava aidosti apua tarvitsevia, mutta sen ei tule passivoida. Järjestelmän on kannustettava työntekoon, yrittäjyyteen ja omatoimisuuteen, eikä sen tulisi olla vaihtoehto työmarkkinoille osallistumiselle. Työnteon on aina oltava kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. - Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Ei samaa eikä eri mieltä
Ennen olin samaa mieltä, mutta nykyisin ajattelen että julkinen sektori voisi investoida pieniä summia startupeihin ja muihin yrityksiin jo hyvin alkuvaiheessa muutaman prosentin omistusosuutta vastaan. Tämä ei kuitenkaan ole kuntavaaleissa ajankohtainen aihe. - Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Jokseenkin samaa mieltä
Hallittu maahanmuutto ja kansainväliset osaajat vahvistavat taloutta, tuovat uusia näkökulmia ja auttavat ratkaisemaan työvoimapulaa. Monimuotoisuus voi rikastuttaa kulttuuria ja yrityselämää, mutta samalla kotoutumisen ja yhteiskunnallisen yhtenäisyyden on oltava etusijalla, jotta muutos hyödyttää koko yhteiskuntaa. - Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Jokseenkin eri mieltä
Politiikan tulee perustua yleismaailmallisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen, vapauteen ja yhdenvertaisuuteen, ei yhden uskonnon näkemyksiin. Kristillisillä arvoilla on ollut iso vaikutus suomalaisuuteen, mutta päätöksenteon tulee palvella koko yhteiskuntaa – uskonnosta riippumatta. - Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Ei samaa eikä eri mieltä
Jokaisen tulee saada elää ilman syrjintää, ja lainsäädännön sekä palveluiden on kohdeltava ihmisiä yhdenvertaisesti. Samalla on tärkeää, että keskustelu sukupuolen moninaisuudesta perustuu tutkimukseen ja että mahdolliset muutokset tehdään huolellisesti yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden. - Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Täysin eri mieltä
Vapautta ja vastuuta, rehtiyttä ja reiluutta, luovuutta ja empatiaa – on monia tärkeitä arvoja. Tottelevaisuus ja auktoriteetin kunnioitus voivat olla hyödyllisiäkin, mutta ne eivät saa estää lasta kehittämästä omaa harkintakykyään ja rohkeuttaan toimia oikein. - Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Jokseenkin samaa mieltä
Suomi voi olla edelläkävijä ja hyötyä puhtaan teknologian kehityksestä ja vihreästä siirtymästä. Päästövähennysten on oltava kuitenkin kustannustehokkaita ja suhteessa kansainvälisiin toimiin – emme voi ratkaista globaalia ongelmaa yksin. - Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Jokseenkin eri mieltä
Toki Suomen etu on tärkein, mutta se ei tarkoita eristäytymistä tai lyhytnäköistä itsekkyyttä. Kansainvälinen yhteistyö, kuten Ukrainan tukeminen tai turvallisuuspoliittiset sitoumukset ovat Suomen etu myös pitkällä aikavälillä. - Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Jokseenkin eri mieltä
Ympäristön asiaa edistetään parhaiten uutta teknologiaa kehittämällä ja siinä Espoo voi olla edelläkävijä. Talouskasvu ja työllisyys ovat kestävän kehityksen mahdollistajia. - Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
Täysin eri mieltä
Oikeusvaltioperiaate ja demokraattiset instituutiot ovat tärkeämpiä kuin yksittäisen johtajan vahvuus. Sääntöjen venyttäminen murentaa luottamusta järjestelmään ja voi johtaa mielivaltaan. Kestävä päätöksenteko syntyy avoimuudesta, laajasta harkinnasta ja yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisesta. - Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Jokseenkin eri mieltä
Tarvitaan tasapainoa. Peruspalvelut on turvattava koko maassa, mutta keinotekoinen elinvoiman ylläpitäminen väestön vähetessä voi tulla liian kalliiksi. - Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Täysin samaa mieltä
Kaupungistuminen tukee talouskasvua, innovaatioita ja palveluiden tehokasta järjestämistä. Tiiviimpi asuminen vähentää myös liikkumisen ja infran kustannuksia sekä mahdollistaa kestävämmän kehityksen. - Valtion pitää tukea yksityisautoilua harvaan asutuilla alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi.
Jokseenkin eri mieltä
Harvaan asutuilla alueilla auto on usein välttämätön, mutta valtion ei pidä tukea yksityisautoilua suoraan, vaan kehittää liikkumisen vaihtoehtoja. Tukien sijaan tulee keskittyä siihen, että liikkuminen on sujuvaa ja kustannustehokasta. - Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa.
Jokseenkin eri mieltä
Liikenteen päästöjä on vähennettävä, mutta polttomoottoriautojen rajoittaminen kaupunkien keskustoissa ei saa vaikeuttaa elinkeinoelämää tai arjen liikkumista. Päästövähennyksiä tulee edistää ensisijaisesti paremmalla joukkoliikenteellä, infrastruktuurilla ja uusilla teknologioilla, ei kieltopolitiikalla. - Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun.
Ei samaa eikä eri mieltä
Ilmastotoimien on oltava kustannustehokkaita ja oikeudenmukaisia, mutta liikkumisen hinnoittelun on myös ohjattava kestävämpiin valintoihin. Autoilun kustannukset tuskin voivat jäädä ennalleen, jos päästöjä halutaan vähentää. - Kotikunnassani pitää kieltää nastarenkaiden käyttö.
Jokseenkin eri mieltä
Nastarenkaat kuluttavat teitä ja aiheuttavat katupölyä, mutta niiden kielto ei ole järkevää, sillä ne parantavat turvallisuutta erityisesti jäisillä teillä. Sen sijaan voidaan edistää kitkarenkaiden käyttöä. - Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle. Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla.
Jokseenkin samaa mieltä
Inkluusio on hyvä tavoite, mutta sen on toimittava myös käytännössä. Jos resurssit eivät riitä tukemaan erityisoppilaita yleisopetuksessa, se kuormittaa sekä oppilaita että opettajia. Joustavampi malli, jossa erityisluokkia hyödynnetään tarpeen mukaan, voi palvella kaikkia paremmin ja varmistaa oppimisen edellytykset. - Kotikuntani pitää käyttää nykyistä enemmän rahaa kouluruokaan.
Jokseenkin eri mieltä
Kouluruoka Espoossa on tällä hetkellä erittäin laadukasta ja ravitsevaa. - Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi.
Täysin samaa mieltä
Aikuisten läsnäolo, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja matalan kynnyksen keskustelut auttavat puuttumaan kiusaamiseen ennen kuin se kärjistyy. Espoossa tulisi sekä lisätä yhteisöohjaajien määrää että vakinaistaa nykyisiä määräaikaisia sopimuksia. - Afrikan tähti -peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin.
Ei samaa eikä eri mieltä
Myrsky vesilasissa. Ei kantaa puolesta eikä vastaan. - Painotettua opetusta pitää vähentää, jotta koulushoppailu ja koulujen eriytyminen saadaan kuriin.
Täysin eri mieltä
Painotettu opetus tarjoaa motivoituneille oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja tuo monipuolisuutta koulujärjestelmään. Koulujen eriytymiseen tulee puuttua muilla keinoilla, mutta opetuksen laadusta ja oppilaiden valinnanmahdollisuuksista ei pidä tinkiä. - Kouluissa ja päiväkodeissa pitää tarjota vähemmän liharuokaa.
Jokseenkin samaa mieltä
Kasvisruoan lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa tukee kestävää kehitystä ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Muutokset kannattaa kuitenkin toteuttaa hallitusti, jotta tarjolla on aina maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa kaikille – esimerkiksi Espoossa on jo nyt todella kattavasti myös kasvisruokaa tarjolla. - Kotikuntani pitää maksaa syntyneestä lapsesta kertaluonteinen vauvaraha, jotta kuntaan saadaan lisää lapsiperheitä.
Jokseenkin eri mieltä
Espoosta tulee tehdä Suomen houkuttelevin kasvukaupunki myös lapsiperheille panostamalla pitkäjänteisesti hyviin palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, kouluihin ja perheiden hyvinvointiin – ei lyhytnäköisellä kannustimella. Tutkimusten mukaan rahalliset kannustimet (kuten vauvaraha) eivät merkittävästi lisää syntyvyyttä tai vaikuta perheiden muuttoliikkeeseen verrattuna esimerkiksi edullisiin asumiskustannuksiin ja hyviin palveluihin. - Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille parantaa kotikuntani elinvoimaa.
Täysin samaa mieltä
Espoossa on erinomainen yhteistyö kaupungin, yritysten ja oppilaitosten välillä. Kun työvoimapalvelut ovat lähempänä paikallisia yrityksiä ja työnhakijoita, palvelut voidaan räätälöidä paremmin alueen tarpeisiin. Kunnat tuntevat oman elinkeinorakenteensa parhaiten ja voivat edistää työllisyyttä tehokkaammin. - Itä-Suomea pitää tukea muiden alueiden kustannuksella Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi.
Jokseenkin samaa mieltä
Itä-Suomi on kärsinyt merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan seurauksista, erityisesti kaupan ja matkailun osalta. Tukitoimet ovat perusteltuja alueen elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamiseksi, mutta niiden on oltava kohdennettuja ja määräaikaisia, jotta ne eivät heikennä muun Suomen kilpailukykyä tai taloutta pitkällä aikavälillä. - Kuntien tuulivoimasta saamat kiinteistöverotuotot pitää tasata muiden kuntien kesken.
Jokseenkin eri mieltä
Tuulivoimasta hyötyvien kuntien on oikeus saada korvaus siitä, että ne luovuttavat maa-alueitaan energiantuotantoon. Kiinteistöverotuottojen tasaaminen voisi vähentää kuntien motivaatiota investoida tuulivoimaan ja hidastaa uusiutuvan energian kehitystä. Sen sijaan kuntien välistä yhteistyötä ja energiainvestointien kannustimia voidaan kehittää oikeudenmukaisesti. - Kotikunnassani on leikattava ennemmin menoja kuin kiristettävä veroja talouden vakauttamiseksi.
Täysin samaa mieltä
Espoolla tulee olla suurin vetovoima yrityksille, laajin työperäinen kaupunkiinmuutto sekä paras asukastyytyväisyys suuria kaupunkeja vertaillessa. Yksi sen vision mahdollistajista on, että kuntaveroa ennemminkin lasketaan kuin nostetaan. Kaupungin palvelut varmistetaan kokonaisverokertymää kasvattamalla (enemmän yrityksiä ja enemmän työtä tekeviä asukkaita), ei verokiilaa kasvattamalla. - Uskon, että kuntani on elinkelpoinen itsenäisenä jatkossakin.
Täysin samaa mieltä
Espoo on Suomen johtava kasvukaupunki. - Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.
Jokseenkin eri mieltä
Kiinteistöveron nosto voi heikentää kunnan houkuttelevuutta asukkaille ja yrityksille. Ennen veronkorotuksia on etsittävä säästöjä, tehostettava toimintaa ja hyödynnettävä kasvun tuomia lisätuloja. - Vanhojen asuntojen purkamisesta pitää maksaa romutuspalkkio.
Ei samaa eikä eri mieltä
Jos tarkoituksena on edistää kaupunkikehitystä ja energiatehokkuutta, romutuspalkkio voisi kannustaa purkamaan huonokuntoisia rakennuksia ja rakentamaan uutta tilalle. Toisaalta markkinoiden tulisi pääsääntöisesti ohjata tällaisia ratkaisuja ilman julkisia tukia. Palkkion tarve pitäisi arvioida aluekohtaisesti – onko vanhojen asuntojen purkaminen aidosti este kehitykselle, vai hoituvatko purut markkinaehtoisesti? - Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.
Täysin samaa mieltä
Monipuolinen asuntokanta ehkäisee segregaatiota ja tukee alueiden elinvoimaa. Kun omistus- ja vuokra-asunnot sijaitsevat samoilla alueilla, eri taustaiset asukkaat sekoittuvat luonnollisesti, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja vähentää alueiden eriytymistä. Tämä on tehokas keino ehkäistä slummiutumista ja pitää kaupunginosat houkuttelevina pitkällä aikavälillä. - Ympäristö pitää asettaa kotikunnassani talouskasvun ja työpaikkojen edelle.
Jokseenkin eri mieltä
Ympäristön asiaa edistetään parhaiten uutta teknologiaa kehittämällä ja siinä Espoo voi olla edelläkävijä. Talouskasvu ja työllisyys ovat kestävän kehityksen mahdollistajia. - Kuntaani ei pidä rakentaa tuulivoimaa, sillä se rasittaa luontoa ja tuhoaa mökkimaiseman.
Jokseenkin eri mieltä
Tuulivoima on yksi puhtaimmista energiantuotantomuodoista, ja sen haitat ovat usein hallittavissa hyvällä suunnittelulla. Maisemavaikutukset ja luonnon monimuotoisuus on otettava huomioon, mutta nämä eivät saa olla automaattisia esteitä uusiutuvan energian kehittämiselle. - Susien kaatoluvista pitäisi päättää kunnissa ja kantaa harventaa alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuksen lähellä.
Jokseenkin samaa mieltä
Paikalliset tuntevat parhaiten oman alueensa susitilanteen ja mahdolliset riskit. - Kotikuntani pitää houkutella maahanmuuttajia aktiivisesti.
Täysin samaa mieltä
Espoo on Suomen johtava teknologia- ja innovaatiohubi, ja ICT- sekä huippuosaajapula on merkittävä haaste yrityksille. Kansainväliset osaajat ovat aivan välttämättömiä yrityksille, jotta ne voivat kasvaa. Lisäksi korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työpaikat tuovat kunnalle verotuloja ja vahvistavat paikallista taloutta. - Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut kotikunnassani.
Jokseenkin eri mieltä
Espoo on onnistunut kohtalaisesti, mutta paljon on myös kehitettävää. Kotouttamispalvelut ovat investointi kunnan elinvoimaan. Tehokas kotoutuminen nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, vähentää syrjäytymistä ja tuo pitkällä aikavälillä verotuloja. - Englannin kielen käyttöä kuntapalveluissa ja kouluissa on lisättävä.
Jokseenkin samaa mieltä
Jos suomen kielen osaamattomuus on este kotoutumiselle, olisi lyhytnäköistä olla varmistamatta viestintä ja palvelut kaikille asukkaille. Suomen kielen oppiminen tulisi kuitenkin olla aina se ensisijainen tavoite kaikille Suomeen pysyvästi haluaville ihmisille. - Liityntäliikennettä metroasemille pitää lisätä Espoossa kaupungin tuella.
Ei samaa eikä eri mieltä
Liityntäliikenteen sujuvuus on tärkeää, jotta metro palvelee mahdollisimman hyvin koko Espoota. Ennen kaupungin tukien lisäämistä on kuitenkin arvioitava, voidaanko yhteyksiä parantaa esimerkiksi reittisuunnittelun ja kysyntään perustuvien palveluiden avulla ilman merkittäviä lisäkustannuksia. - Kauklahdenmetsä on hyvä paikka lähijunien varikolle.
Ei samaa eikä eri mieltä
Junaliikenteen sujuvuus vaatii varikkoratkaisun, mutta sen sijainti on valittava niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän asukkaita ja virkistysalueita. - Ensi kesänä Espooseen palaavassa puistoruokailussa pitää tarjota lapsille kasvisruokavaihtoehto joka päivä.
Jokseenkin samaa mieltä
Kasvisruokavaihtoehto on hyvä tarjota päivittäin, jotta kaikki ruokailijat voivat valita itselleen sopivan aterian. Samalla on varmistettava, että tarjolla on monipuolista ja ravitsevaa ruokaa, joka maistuu lapsille ja tukee terveellisiä ruokailutottumuksia.