Länsiväylän lukija Tuulikki Gustafsson viittasi lähipalveluiden merkityksellisyyttä korostavassa mielipidekirjoituksessaan asiaan, joka on hämmentänyt itseäni jo pitkään: miksi hienot koulurakennukset seisovat pimeinä ja tyhjillään koulupäivän ulkopuolella? Tiloihin, kalusteisiin sekä erilaisiin koneisiin ja laitteisiin on sijoitettu suuri määrä yhteisiä rahoja, joten muutkin kuin liikuntasalit kannattaisi ottaa aktiivisempaan käyttöön.
Miksi hienot koulurakennukset seisovat pimeinä ja tyhjillään koulupäivän ulkopuolella?
Yksi parhaista syrjäytymistä ehkäisevistä keinoista on harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille lapsille. Kun harrastukset ovat lähellä ja niihin osallistuminen on edullista (tai jopa ilmaista), on myös osallistumisen kynnys matalalla.
Paikalliset seurat ja yhdistykset voisivat järjestää koulujen tiloissa kerhoja – osan säännöllisesti ja osan vuoroperiaatteella – joissa lapset pääsisivät kokeilemaan erilaisia asioita. Tiloja voisi hyödyntää myös kaupungin omat kulttuuri- ja nuorisopalvelut.
Tilat kannattaisi ehdottomasti antaa myös pienyrittäjien käyttöön. Jos esimerkiksi kitaransoiton, taidemaalauksen, joogan tai koodaamisen yksityisopettaja saisi tilan Espoon kaupungin tarjoamana käyttöönsä , hän voisi tarjota palveluitaan niin edullisesti, että vähävaraisillakin perheillä olisi mahdollisuus lähettää lapsensa opetukseen.
Toinen merkittävä tekijä syrjäytymisen estämisessä on turvallisten aikuisten läsnäolo. Rikkonaisessa kodissa asuva lapsi tarvitsee mahdollisimman paljon positiivisia aikuiskontakteja. Siksi myös koulujen vanhempainyhdistykset voisivat olla aktiivisia toimijoita koulun tiloissa ja pitää vapaaehtoisten vanhempien voimin iltaisin ja viikonloppuisin pienimuotoisia ”nuokkareita”.
Tilojen siivoukseen sekä kaluston kulumiseen liittyvät kustannukset täytyy saada mahtumaan kaupungin budjettiin – lasten ja nuorten hyvinvointiin laitettavat panostukset maksavat kyllä itsensä tulevaisuudessa moninkertaisina takaisin.
Tehdään harrastamisen mahdollistamisesta ja syrjäytymisen estämisestä uusi normaali kaupungin tilojen sekä asukkaiden yhteisöllisyyden avulla. Avataan mielemme, avataan nuorten käyttöön enemmän tiloja ja avataan samalla uusia mahdollisuuksia luovuuteen ja harrastamiseen sekä kontakteihin turvallisten aikuisten kanssa.
Artikkelin kuva D A V I D S O N L U N A / Unsplash